SuomiSuomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1855 |
Muita painoksia - Näytä kaikki
Suositut otteet
Sivu 11 - V1oo pitäjän avaruudesta vetenä. Niinmuodoin on Tyrvää (samaten kun koko Turunlääni) vähemmän järvistä, kun Suomenmaa yleisesti katsoen. Maanlaatu. Jos nyt puhutuita vesiä katsot kartasta ja otat vaariin emä-joen jokaisessa vesikunnassa pyrkivän koilliselta ilmalta lounaiselle, mutta lisä-jokein juoksevan luoteen ja kaakon suuntaa, ja järvein pituuden olevan myös luoteesta kaakkoon; niin jo tästä mahdat huomaita että pitäjä on lounapäivän rinteessä, elikkä kallellansa päin...
Sivu 14 - Lieko-vesillä ja alempana koskein välisillä suvannoilla), jotka myöhemmin rupeevat pitämään, heikkonevat ennemmin, kun metsäjärvein jäät. — Tavallisina vuosina viheriöitsee maa ja metsä jo Toukokuun puolivälissä; muutamiin kasvuihin puhkeevat lehdet jo Huhtikuussa, esim. Oivukkaan, toisiin vasta Kesäkuussa, esim. Niinipuuhun. Rukiit heitivät harvoin ennen Juhanneksen päivää, mutta kumminkin kohta jälkeen; mansikat kypsyvät Pietarin ja Kilianin aikoina. Elokuun alkupuolella...
Sivu 8 - ... tienoilla on lisänä vähempiä järviä: Syväjärvi, Kaitajärvi, kaksi Soperojärveä, Kakkurilampi ja Murrojärvi; Kortejärvi on jo varsin kuivana. — Sitten seuraa Kiikanoja ja alempana Pirjasoja, molemmat pienet; mutta viimeinen, Raukonoja on parempi — se lähtee Tyriseväjärvestä ja Kivijärvestä, ja joutuu isoon jokeen Talankosken niskalla. Viimeksi mainittuin järvein tienoilla on myös Saarijärvi. — Aurajärvestä, joka on Huittisten rajalla, menee vesi mainitun pitäjän...
Sivu 9 - Huittisiin, jossa kohtelee Satakunnanjoen. Nykyisin on tällä monta nimeä: alkupäässä Sammaljoki, sitten Illonjoki, Huittisten puolella Vitsan, Nanhian ja Sammun-joki; vanhaan aikaan tunnettu koko joelle kuuluva »Samman» nimi on jo melkein unohduksissa. Joen kurkkua kutsutaan vieläkin »Sammansuuksi», ja kylät »Sammaa» (joen yli päässä) ja »Sampu» (ali päässä) muistuttavat entistä nimeä.
Sivu 16 - ... talvella suojaa ja pyryä; mutta alapuolelle kuuluva tietää poutaa ja pakkasta. Nakkisia nähdessä sanotaan: »paha ilma tulee, kosk' on karkkulaisia liikkeellä» (niitä kutsutaan karkkulaisiksi, sillä ne asuvat ja pesivät Karkun kirkossa, eikä missään muualla näillä paikoin). Maantoukan sanotaan kuvailevan, jo talven tullessa, seuraavan suven kuivuutta taikka märkyyttä: jota sinisempi se on, sitä sateisempaa suvea aavistaa, ja jota valkoisempi, sitä poutaisempaa. Kojetteeksi...
Sivu 5 - Mouhijärvi luoteisessa päässä ja koilliscllakin sivulla, sitten Karkku vielä koillisella puolen; itäisellä rajalla on Wesilahti ja kaakkoisella Urjala; senjälkeen kohtelee ensin Punkalaidun sitten Huittinen pitkin lounaista kylkeä; läntisimpään kulmaan, Huittisten ja Mouhijärven välillä, sattuu Ulvilakin. Vedet ovat katseltavina kolmessa osassa. I. Keskinen vesikunta on pitäjän pää-vesistö. Tähän laskeentuu Karkusta se suuri vetten paljous, läntisestä Hämeestä ja YliSatakunnan...
Sivu 6 - Wammaskoski. 100 syltää leveä ja lähes 7 kyynärää korkea, jonka ylitse postitie Turusta Tampereelle kulkee uljasta ja kuuluisaa siltaa pitkin. Tämä koski nielee Rautavettä Liekoveteen, jossa Liekosaari on mainittava, niinkuin avarin kaikista pitäjän saarista ja yhtä suuri riidan aine (koska on tietysti jo neljä sataa ajastaikaa käyty tavan takaa keräjiä Liekosaaren tähden). — Liekovesi purkaa...
Sivu 13 - ... ei ole kukaan Tyrväässä pannut muistoon päivä päivältä, eikä siis ole tästä asiasta tarkkaa tietoa. Kuitenkin siitä vähästä, kuin on vaariin otettu, arvellaan keskinkertaisen talvi-ilman osottavan 18 askelmaa kylmyyttä, ja keskinkertaisen suvi-ilman 18 askelmaa lämpymyyttä. 4o:neen askelmaan ei ole pakkanen ehtinyt sitten vuoden 1844, eikä sitä ennen moneen vuoteen; helle nousee välisti 35 askelman paikoille. Kovimmat pakkaset muistetaan olleen ainakin Helmekuussa, josta...
Sivu 12 - ... vieressä, lähettävät vetensä tämän joen kautta; Wätinsuo ja Latoneva Vaunujoen ja Kiimajärven välillä, niinmyös kuivauskeskissä olevat Teerisuo ja Teerineva Karkun rajalla, valuvat viimeksimainittuun jokeen; Vantolammen hohka Vesilahden rajalla, juokseva Ekojärveen: Ruoholan ja Vares-suot Sammanjoen lähteinä, Hirvisuo kaakon puolella ja Rompunneva luoteen puolella tätä jokea, johon tulee Maalissuonkin vesi koilliselta puolelta...
Sivu 9 - Luoteiseen vesikuntaan lankee vettä Mouhijärvestä, kokoontunutta osaksi Hämeenkyrön ja Kankaanpäänkin pitäjistä. Valtajoella on kolme nimeä: ensin Hujojoki, tuleva Mouhijärven pitäjästä ja saman nimisestä järvestä Kiikos-yliseenjärveen, joka on runsasta virstaa pitkä ja puolta leveä, mutapohjainen; sitten Keskistenjoki tästä Kiikos järveen, joka on paria virstaa pitkä ja puolta leveä; sitten Piilijoki Kiikosjärvestä Sääksijärveen, joka on Huittisissa ja laskeuu Satakunnanjokeen.