SuomiSuomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1852 |
Muita painoksia - Näytä kaikki
Yleiset termit ja lausekkeet
ainoastaan akka Akkos alaa asti blef blifva blifvit Claes Tott deraf derföre ehuru eikä eivät epithet Excell Fincke finska gamle Wäinämöinen gifver granna locket Grefve Claes Tott Grefveskap Gudh gudomlighet gårdar hafva hafvet hemman herre himmelens gud hvarföre hvilka hvilket Ikaalisten Iku-Turso Ilmarinen Ilmola Isolla Jalasjärvi joka josta jumala kaksi Kalevala kapell kapellan kapellet kappelin kirkko kirkolle kirkon koko kommande konungen koski Kurikka Kyrön kyyn Kärjen lapsinensa Lemminkäinen likväl medh mitä muntre Lemminkäinen mutta muuta muutamat myös myöskin niinkuin Nyslotts näyttää olisi opettaja ordet jumala ovat paljo Pappila pitäjän pitäjässä Pohjola puolella päin päästä Saaris Sahl Samojederna Sampo sanotaan Satakunda Savolaks sednare sigh siitä silloin sitä sjelf Suomi taikka talo tengri ther Tiermes tiugo toinen tähän tämä tämän tästä tätä täällä ukko ukon uppå usein uthan uthi vanhan vuoden vuonna vuotta välillä Wår Åbo åhr åskans äfven ähr ämmä öfriga öfver
Suositut otteet
Sivu 155 - Oi ukko ylijumala! Jou'uttele jousi suuri, Katso kaaresi parahin, Pane vaskinen vasama Tuon tulisen jousen päälle, Työnnytä tulinen nuoli , . , Ammu vaskinen vasama, Ammu kautta kainaloien, Halki hartio-lihojen, Kaa'a tuo Kalervon poika, Ammu kurja kuoliaksi Nuolella teräsnenällä, d.
Sivu 132 - Kal. run. 15, vv. 351 — 362 förekommande: Itse ilmoinen jumala Valjastele varsojasi, Rakentele ratsujasi, Aja kirja-korjinesi Läpi luun, läpi jäsenen Läpi liikkuma-lihojen, Läpi suonten soljuvaisten, Liitä luu lihoa myöten, Suoni suonen päätä myöten, Luo hopea luun lomahan, Kulta suonen sortumahan.
Sivu 121 - Tuoltapa aina armot käyvät, turvat tuttavat tulevat ylähältä taivahasta, luota Luojan kaikkivallan. »Ole nyt kiitetty, Jumala, ylistetty, Luoja yksin, kun annoit avun minulle, tuotit turvan tuttavasti noissa tuskissa kovissa, terän rauan raatamissa!» Siitä vanha Väinämöinen vielä tuon sanoiksi virkki: »Elkätte, etinen kansa, kansa vasta kasvavainen, veikaten venettä tehkö, uhkaellen kaartakana; Jumalass' on juoksun määrä, Luojassa lopun asetus, ei uron osoannassa, vallassa väkevänkänä.
Sivu 100 - Kyrönsarven» pilkkanimi on syntynyt ja että heitä vieläkin tällä nimellä haukutaan; mutta kun Kyröläistä »Kyrönsarveksi» soimataan, hän kohta kysymään: »tahdotkos, sinistä vai punasta», se on: sinistä pahkaa tai veristä haavaa, tarkoittaen sillä minkä-näkönen Kyrönsarvi on ja minkä-näköseksi se puskee.
Sivu 59 - Tätä paitsi on savu silmillni paha, ja siitä onkin niin usealla, semminkin vaimoilla, silmä-paskoja, koska talvensa tämmöisessä umakassa viettävät; miehet oleskelevat enemmin ulkona raittiissa ilmassa. Suveksi maalataan laki ja seinien yläpuoli Valkoseksi sinisavella ja permantokin pestään puhtaaksi. Muut paikat pidetään aina puhtaina ja siisteinä. Ihmisten seassa asuu pirtissä kanat, koira ja kissa, vaan ei muuta eläintä. Kukko on monella päivän ilmoittajana, kosk'ei kaikin paikoin...
Sivu 60 - syötävä taikina,» joka on vetelä lusikalla syötävä taikka ryypättävä varikon taikina. Pyhäruokana on tuoreen lihan liemi jauhopaukaleita seassa, liemitettyä kalaa ja puuroa eli velliä survimoista (kryynistä). Kaikkia isompia juhlia vietetään rievällä leivällä, voilla, oluella ja muilla
Sivu 61 - Myoskin kasakkaa ja valssia viljellään, ja joskuskin muutamia uudenmoisia herrastansia. Leikkiä ja muita huvituksia on täällä monta laia ja niitten joukossa ovat myöskin arvajaiset, vaikka Hymylään meno on tau'onnut. Vanhat laulut ja runot ovat enimmäksi osaksi unohduksiin joutuneet, eikä ole niistä paljon muuta säilynyt kun mitä sananlaskuksi sopii. Uudet laulut eivät niitten rinnalla mitään maksa, vaikka nuotiltansa eivät ole varsin kelvottomia. Harvoinpa kuitenkin...
Sivu 57 - ... ovi viepi esikkoon. Melkein joka talossa on vierashuone, jossa on isot klasi-ikkunat, maalatut asun-kalut ja muut koristukset. Aittoja tarvitaan joka paikassa, ja niitten ylisessä kerrassa ovat »luhdit» solinensa, joissa suvisin palkkolliset makaavat ja talvella vaatteensa pitävät. Karjatarha, joka kokonansa hakotunkioksi pannaan, on usein samassa pihapiirissä, mutta välistä myös vallan erillänsä. Siinä on talli, navetto (jossa lehmät parsitta makaavat tateen päällä), lammasnavetto...
Sivu 168 - Vred sin mun, sitt hufvud rörde, Skakade det svarta håret, Tog till ordet så och sade: "Sen ock vet jag ännu något, Vet och inser derutöfver: Trollar den förmätne mannen Att som spån på vattnet flyta, Såsom näckrosblad på böljan.
Sivu 61 - roikina» lähteviltä ja palaavilta, mutta riitoja ja tappeluja harvoin mainitaan . joka olkoon Hämäläisten kiitokseksi sanottu. Isoimmat pidot ovat lukusiat ja häät. Köyhemmät pariskunnat tulevat usein kahden vaan papin ty'ö vihille, mutta varakkaammilla on ainakin jonkunmoinen pito, joka toisilla kestää neljäkin päivää, ensiksi morsiamen kodissa, jossa vihitään ja syödään, siksi kun meno tulee yl'äu taloon, jossa vielä juodaan tuliaisia.