Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia, Nide 381835 |
Yleiset termit ja lausekkeet
aika Aiwoni Eikå emántá ettå hauin hewosen Hiien hirwen Hopiaista Hywin Hywån hån itki Joukahainen jumala juoksi Kahen kaksi Kalewala kankahalla kanteletta Karhun kaswo Katalan Kaukomieli kaunis Kawi Kirjokannen Kirjokansi kiwehen koiran koista koiwun kolme Koprin Korwalla kowan kowin kullan kultasen Kuni lainehille Lápi laulajoa Laulo Louhi Läksi Manalan meren miehen miekka minå mitå neien neittå niemen Ompa pahan pahoilla palawi pilwen Pohjan akka Pohjolan emåntå Pohjolan emäntä polonen polosen Polwin purren påiwán påiwån pååhån påålle påån pååstå rauan rautasen Runo saapi saaren Salwaksi sampo Sanan wirkko Sano lieto Lemminkäinen Sano Pohjolan Sano wanha Wäinämöinen Sanowi sanalla tuolla Sariolan seppo Ilmarinen taiwahalle takoa Toinen toisen tulewi tuon sanoiksi wirkki Tuonelan tytti tånne ukko Ukko ylijumala urohon waan waimo Waka wanha Wäinämöinen walkian walmis wanhan waralle warsin waskisen wasten Watsan ween wenehen wenon werta wesien wetehen wielä wierahalle wieri Wiikon wiimmen wilja wirran Wuoresta Wäinämöinen Itse tuon Wäinämöiſen Yhen
Suositut otteet
Sivu vi - Varahinen kuollo poisotti Topeliuksen, jos hän muuten aikaa myöten olisi tainnutki tähän työhön antauta. Jos nyt tietäisin järjestyksen, johon näitä runoja tässä on suunniteltu, olevan muillenki mielenmyötäisen, niin heittäisin siitä mitänä virkkamatta. Vaan olleeki asia siitä laausta, että mitä toinen luulee käyttävän, toinen katsoo sopimattomaksi. Juoksevat kyllä mielestäni runot jotensakki...
Sivu vi - ... laaittu, vaan ehkä toisessa juoksisivat paremminki. Kahta olen järjestäessä nouattanut, ensin mitä parahimpain laulajain havahtin järjestyksessä vaarin ottavan ja toiseksi, kun siitä ei ollut apua, olen asian perustusta itse runoissa kysynyt ja sitä myöten niitä asetellut. Kysynet lukia jos esivanhempammeki näitä runoja missään järjestyksessä laulovat taikka yksitellen? Minusta näyttää näien runojen sitä myöten, kun asiatki tapahtuvat, yksitellen ilmautuneen. Erityiset...
Sivu xv - Saanen naista asiaista, jos itsekustaki, moniaan sanan lisala, kossa ne ainaki naitä runoja toimittaessa owat mielessäni olleet. Suomen Mythologia kyllä jo tätä ennen on tullut ilman muita Lencqwistiltä, Ganande, rilta ja Porthanilta joksiki tutkituksi, waün epäilemätta on se wielaki suurten wirhelten atanen, monessa paikassa erehlywainen.
Sivu vi - ... näemmä Greekalaisten, Islandilaisten ja muitten esivanhempainsa runoja siksi saaneen. Tämä ajatus vaan enämmin vahvistu mielessäni, koska v. 1826 Turussa Historian Adjunktin von Beckerin avulla tulin Väinämöisestä erään kirjan kirjottamaan ja sitä laatiessani näin, että hänestä ei puuttunut tarinoita. Ihmettelinki miksi Gananderi jo ennen ei ollut sitä tehnyt, vaan pian tulin tuntemaanki että hänellä ei siksi ollut tarpellisia runoja. Parahimmat paikat hänen kootuista runoista...
Sivu xvii - Jo ammon olemma tottuneet häntä esivanhempaamme jumalana pitämään, jossa arvossa hän heillä ei kuitenkana näytä olleen, vaan muuten voimallisna, paljo tietävänä, sankarina. Usiasti rukoilee hän itse ylijumala Ukolta apua, ja tunnustaa näin omalla suullaan, ken jumala oli. On myös...
Sivu xiv - Ilmarista ja muita nimellisiä uroita paljon vanhemmaksi , ehkä , kun sanoinki , siksi , joka ensimmäiset Suomalaiset näille maille saatatti. Ja koska paikkoja, joissa hänen jälkeentulevaisensa asukselivat , näyttää Kalevalan nimellä kutsutuksi, joka mahto olla yhteinen niille erityisille Väinölän, Ilman, Utuniemen, Terhensaaren , Suomelan , Kaukoniemen , Päivilän, Vuojelan, Luotolan, Jumalisten jne nimityksille: niin olen tämän runokokouksenki Kalevalaksi...