SuomiSuomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1859 |
Muita painoksia - Näytä kaikki
Yleiset termit ja lausekkeet
aikana Aineias aivan Akaateen Beresov'an dhen dher dhet effter enää erinomattain finnes Finska gambla gods godz haarat hafva hafwa hafwer hede hedelmä heteet hvilket hwilken iagh Inarijärven Inarissa inthet istukka Item Jabme-aimoon Jordehögar Jumalan juoksee jurttaa Juunon juuri järveen kaksi kallas kansa kasvaa kautta kauvan kiini kirkko klostret kodan kolme kota Lappalaiset lapsi latvasta lehden lehti lihaa lijärven luulivat lähtee lähtevät mainittu medh metsän migh muutamat myöskin niinkuin nimen noidat noita Nådendals kloster något parbladig penikulmaa piti pitää pohjaiseen poron puolella päivänä päälle päässä rakettu Ruijan runoja Saivo sanotaan Sarakan sedan Seuran siemenen sigh socken solidus Sosvan steen stoor taan tahi talvella tavallisesti Tenon terä ther thet toinen toisensa Troijan tuntureilla tutkiokunta twå tykö tähden tätä uhria usiammat usiasti Utsjoella vaimo varren vasta veden vthi Väinölänniemi välillä wara warit Wenäläisen widh Woguuli Wthi yksi ympäri ynnä Åbo åhr ähr
Suositut otteet
Sivu 343 - Woguuli vähitellen raatanut itsellensä niin hyvät pellot, että hän suurine perheinensä leivän puolesta tulee omallansa aikaan ja hyvinä vuosina vielä myöpikin isot määrät eloa. Tämä todistaisi, että maanviljely täällä Ahkeralla raatajalla vielä palkitsee vaivat, ehkä kyllä halla useasti hävittää hänen toivonsa. Kuitenkin on sanottava, että mainittu paikka on pohjaan päin viimeinen, jossa maanviljelyä löytyy, sillä siitä noin 30 virstaa pohjempana oleva Ätimje-paul...
Sivu 124 - Åbo stadh , och i fyrkant där omtimbrat höga wäggiar medb een tämelig hög toorn och spidz där oftVan uppå , så att heela högden är ifrå berget, kan wara i pass 40 famnar medh en stoor flagga öfwerst i spidzen hwilket torn nu synes när klart wäder är några mijhl uth i hafwet och...
Sivu 124 - Skep och farkåstar som anlända i åfwan bem:te hampn, som är deras egen och bästa, ringa skärigårdh, och dem wäll ledsaga genom Klipporna till landssijdan åth Korpo Ström, och Åbo Stadh.
Sivu 349 - Ostjakeista, että nämä muka olisivat hyviä huoneen-salvajia, on ilmasta temmattu ja sille nauraa jokainen Siperialainen, joka kyllä tietää että täällä pohjan perillä rakettaessa työmiehet täytyy kaukaa tuottaa, vaikka Woguuleja ja Ostjakkeja kyllä kihisee ympärillä. Woguulin uskonnollinen tunto on se iki-vanha lumoususko (schamanism), joka useammilla muillakin pohjais-Aasian kansoilla täyttää hengellisen tarpeen.
Sivu 123 - Mijbi i söder ifrå Korpo Sochens Moder Kyrckia, ytters widh hafbredden och Öster Siöön, hwilket gambla...
Sivu 349 - Waan miehet eivät ymmärrä tehdä kaikkia omia kalujansakaan, sillä seppiä ei heidän seassansa löydy missään, vaan täytyy pyssyt korjauttaa ja muuta taottaa Vienäläisillä sepillä.
Sivu 344 - ... jokia myöten on sekä talvella että kesällä huokeampi liikkua kuin metsää. Kylät seisovat kaukana toinen toisestansa, päivän matkan, kahden ja kolmenkin päässä, sentähden että kullakin olisi metsästys ja kalan-pyyntö-alaa kyllä. Kylässä on tavallisesti vaan kaksi...
Sivu 343 - Kasan'issa 7 eli 8 kop. hop., vaan paikalla ei puudan hinta ole kalliimpi kuin noin 3 eli 5 ruplaa paperissa. Mutta milloin hyvä pähkinä-vuosi sattuu, voipi yksi perhekunta niitä helposti kerätä useampia kymmeniä puntia ja näin ilman suuretta vaivatta lunastaa hyvät rahat.
Sivu 351 - Woguulitkin hänen nimensä mainitsemista ja kutsuvat häntä tavallisesti vanhukseksi (andschueh), jolla epäilemättä tahdotaan kunnioitusta osoittaa. Ja niinkuin muinaisten Suomalaisten Kalevalassa nähdään karhulle pitävän peijaiset ja juhlallisesti viettävän hänen tappamistansa, niin talutetaan hän Woguulienkin seassa soitolla, laululla ja pyssyjen ampumisella kylään, jossa hänen kuolonsa sitten vietetään pidoilla ja juomingilla.
Sivu 347 - Hänen ainoa elatuksensa kesän talven on metsä-linnut ja kala. sillä eroituksella että ne kesällä ovat verekset, mutta talvella kuivatusta keitetään. Peuran ja hirven liha on harvemmassa eikä rakkää muiden syödä kuin varakkaampien.