SuomiSuomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1860 |
Muita painoksia - Näytä kaikki
Suositut otteet
Sivu 310 - Han varsnar icke stranden, Men möts dock af dess dofter, Då undrar han och söker Och tror, att sjelf han gömmer Hos sig en skatt af blommor. 0 furste, denna sällhet, Som vid min kyss du känner, Den är min sällhet endast, Som doftar dig till mötes.
Sivu 274 - ... Samojedit elävät pimeässä hämärässä uskossa, kuoleman lopettavan ihmisen koko olennon». Tämän todistaaksemme, katselkaamme miten he kohtelevat kuollutta. Hengen lähtiessä ei sielu erkanekaan ruumiista. Sen todistaa ruumiista vartioitsemisensa, »jotta ei paha mies pääsisi ottamaan sielua».
Sivu 286 - Jos olet jonku puutteessa, poistavat nämä sen mielellään, sillä itseki ovat olleet tarpeessa matkoillansa. Anomasi saat kohta, jos vaan on talossa, jospa kylässäkään. Mitäs havaitset? puhtauden olevan yleisen; ainoastaan harvalla naisella likaisen hunnun, pesemättömät vaatteet ja nuhrautuneet kasvot. Miehet ovat samate puMaat.
Sivu 285 - Likemmäksi päästyä näet pitkin kyläin rantaa vencen toisensa vieressä. Verkkovappeitaki näet kyllin: mutta missä verkot? Niitä ei voida täällä käyttää, kun rannat ovat huonot; ovatpa tallessa talven varaksi; toisilla ollaan mantereessa pyynnöllä kesälläki. Laskien veneiden ja vappeitten luku karttuisi suureksi, tähän ei kuitenkaan ole aikaa; onpa monta mnuta nähtävänä.
Sivu 280 - Mittyä ei ole sanottaviksi, toisissa pellon pyörtänöt ainoana heinä alana, sillä herrat ovat ne itselleen anastelleet. Orjain ja herrain vallasta vapaiksi pääsneiden on niittyä vuokraaminen, jos jaksavat, jos eivät jaksa, saavat olla heinittä ja siis elukoittaki. — Metsästä ei ole puhninlstakaao kaikissa Kosemkinan kylissä.
Sivu 288 - Oikein papin nimellistä on kaksi, sülieii vara-pappi ja sitteki vara-pappi jne aina viime mieheen. Tässä maininnen Lavansaaren kirkossa käyntini. Pyhä aamuna soitetaan, miten tavallisesti, mennään kirkkoon, veisataan pari virttä, luetaan rukouksia ja saarna jostakusta postillasta ja lopetetaan rukousten luvulla ja veisuulla. Mutta veisuuta kuunnellessammp enime tiodä, missä menee, ennenkun kuulemme kanttorimme kiljasevan viimesen sanan värsyssä ja alottavan nuden värsyn.
Sivu 281 - Kaikki on ostossa. Millä kaikkea ostavat, sen saavat jokien suilla. Tämän tähden näinki Narvasta jo ensi kylään tultuani naisten tekevän kaikkia miesten töitä. Kummastellen kysyin miehiä, nähdessäni tyttöin kyntävän, karhitsevan jne Nämä olivat kaikki leivän saaliissa.
Sivu 274 - Kuollcclla on myötäänsä ruokaa vieressä ja hautaan vietäessä otetaan pata, herneitä, (jos patoja ei ole poispantavaksi, keitetään herneet, joita peijaisväkiki maistelee), lihaa, leipää, voita ja mitä laatua suinki talossa on. Nämä pannaan bautaan ruumiin keralla.
Sivu 38 - Erzt» (Mielcke) ; asl. bhm. ruda aes, rss. ruda f. Erz (auch blut, wie sskr. rudhira) ill. ruda f. Bergwerk rudni metallen pln. ruda Erzstufe; Schmelzhötte. — Magy. rez kupfer...
Sivu 321 - Wäinämöiseltä ja Lemminkäiseltä, jonka tähden Tutkijakunta soisikin tekijän olevan erillänsä värsyjen tuottamisesta siksi, että näyttää paremmin harjautuneensa kielen käyttämiseen runollisessa puvussa.